Arvio: Veden vartija

 

Veden vartija on syyskuussa 2022 ensi-iltansa saanut kotimainen dystooppinen tieteiselokuva. Elokuva perustuu Emmi Itärannan menestyksekkääseen Teemestarin kirjaan (2012). Veden vartijan on ohjannut Saara Saarela ja sen rooleissa nähdään Saga Sarkola, Mimosa Willamo, Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä.

Maailmasta on loppumassa puhdas vesi. Veden vartija kertoo Noriasta, edesmenneen teemestarin tyttärestä, joka saa tietää isänsä kuoltua perhesalaisuuden eli sen, että erämaassa on jäljellä puhdas juomaveden lähde. Mutta kehen Noria voi luottaa sotilaiden kontrolloidessa tiukasti vesivaroja? Ja pystyykö hän pelastamaan ihmiset kuivuudelta? 

Ensinnäkin lämmin lukusuositus Teemestarin kirjalle, joka kannattaa lukea ennen Veden vartijan katsomista. Olen itse lukenut kirjan vuosia sitten ja nyt katsottuani elokuvan koin, että olisi ollut hyvä lukea se vielä uudestaan niin arviointi ja vertailu kirjan ja elokuvan välillä olisi ollut helpompaa.

Elokuvan aihe on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Dystopiat ovat muutenkin suosittuja tänä aikana sekä elokuvien että televisiosarjojen saralla. Harmillisesti Veden vartijan tunnelma on kovin jäykkä ja vasta loppua kohden syntyy minkäänlaista jännitystä. Hahmoihin ei pääse pintaa syvemmälle sisälle ja kokonaisuus on kaiken kaikkiaan harmaa. Suurimman vaikutuksen minuun  tekivät elokuvassa tekninen osaaminen ja tehosteet sekä musiikki.

Joka tapauksessa Veden vartija on kotimaiseksi tuotannoksi hatunnoston arvoinen teos. Suomessa ei liiemmin tehdä sci-fi-elokuvia ja on sääli, että Veden Vartija ei saanut enempää katsojia elokuvateattereissa. Katsojia on tähän mennessä kertynyt noin 16,300 (www.ses.fi). Ylipäänsä tieteis-, kauhu ja dokumenttielokuvat eivät kerää Suomessa suuria katsojamääriä esimerkiksi lastenelokuviin verrattuna. Jäin myös miettimään oliko suurelle yleisölle tuntematon Saga Sarkola oikea valinta päärooliin vai olisiko tunnetummat kasvot tuoneet enemmän katsojia elokuvalle? Näyttelijävanhempien Jonna Järnefeltin ja Asko Sarkolan tytär Saga tekee Noriana kuitenkin kelpo suorituksen ja on virkistävää nähdä uusia kasvoja suomalaisissa tuotannoissa. 

Ylipäänsä kotimaisten elokuvien osalta kärsin siitä, etten saa aina selvää vuorosanoista. Nytkin jouduin välillä pinnistelemään kuunnellessani ja harkitsin tekstityksen lisäämistä. Tämä on ongelma, johon pitäisi todellakin puuttua. Onko kyseessä näyttelijöiden epäselvä artikulointi vai äänisuunnittelun puutteet vai kenties molemmat?

Toivon, että Suomessa uskalletaan tehdä rohkeasti lisää tieteiselokuvia ja toivon myös, että niille löytyisi enemmän katsojia. Nyt siis kaikki katsomaan edes vuokrattuna Veden vartija! 

⭐⭐⭐